perjantai 1. kesäkuuta 2018

Jumppa ei lopu kesään

Tänään, kesäkuun ensimmäisenä päivänä, päätin kevään viimeisen aikaisen aamun Sprint- tunnin. Olo oli jopa hieman haikea; koko kuluneen kevään ja viime syksyn ollaan poljettu tähän samaan aikaan ja tunnin jälkeen nautittu aamupalaa Hanhivaaran kahviossa. Perjantait ovat käynnistyneet niin käsittämättömän hyvällä ololla ja fiiliksellä! Nyt pidetään kuitenkin pieni kesäbreikki kyseisestä tunnista ja kenties syksyllä taas jatketaan. 

Aloin aamun tunnin jälkeen miettimään rutiineja ja erilaisia tapoja, mitä meille kaikille välillä aina syntyy. Tästä tunnista tuli itselle tietynlainen odottamisen aihe jo torstai- iltaisin pakatessani treenikamoja ja miettiessäni soihan se herätyskello varmasti silloin kun sen kuuluu. Siitä tuli itselleni rutiinia, kerta kerralta enemmän. Näin keväällä en enää edes herätyskelloa tarvinnut; heräilin helposti jo ennen kellon pirinää. Hassua, siihenkin kroppa tottui ja oppi.

Mutta niinhän se on missä tahansa jumpassa, salilla, lenkillä tai muussa elämässä. Johonkin tiettyyn asiaan kun oppii tai ottaa sen mukaan omaan elämäänsä tulee siitä jossain vaiheessa jo niin rutiinia ettei sitä enää edes mieti. Toisaalta hyvä juttu, toisaalta huono. Vaihtelua ainakin treenimaailmassa pitäisi tulla tasaisin väliajoin, jotta kroppa ei totu liikaa ja kehitystäkin syntyisi. Mietipä saman saliohjelman tekemistä vuoden putkeen...Not good.

Hyvä juttu rutiineissa taas on se, että ne pitävät arjen kasassa ja meidät jollain tavalla järjissämme. On ihanaa ajatella raskaan työpäivän päätteeksi, että pääsee illalla Hennan Pilatekseen tai purkamaan stressitiloja Juulin Attackiin! Kun tietää tarkan kellonajan, on mitä odottaa ja senkin voimalla jaksaa arjessaan.

Mitenkäs sitten asia nimeltä lepo? Sitähän me kaikki tarvitaan, jotta palaudumme, kehitymme ja jaksamme. Treenien sisältämässä elämässä lepopäiviä olisi hyvä olla 1-2 lepopäivää viikossa, sen mukaan kuinka raskasta arki on. Koko ajan sata lasissa painaminen väsyttää entisestään ja kroppa huutaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän lepoa. Anna sitä keholle silloin kun se sitä pyytää. Kuulet sen kyllä.


Kieltämättä Camillan kanssa treenaaminen jännittää hieman..
Huikea ja kiven kova ammattilainen hänkin.

Jos rutiineihisi on kuulunut treenaaminen, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen lepo jo kauankin aikaa, ethän katkaise rytmiäsi alkavaan kesään. Sisällytä ne siihen! Vaihtele jumppia viikko aikatauluusi, treenaa pihalla, pelaa sulkapalloa (Hanhiksessa muuten voi, ja läpi kesän!) tai nappaa kaveri mukaan spinni-tunnille helteisen kesäpäivän kunniaksi. Kun kesälläkin treenaa, pysyy vireystila kunnossa, oma kunto hyvänä ja syksyllä taas arjen ja pimeyden alkaessa oletkin täynnä energiaa hyvin treenatun ja levätynkin kesän jälkeen.

Ja muuten, kesäloma; silloinhan sitä aikaa vasta onkin! Silloin ainakin itse aion vihdoin päästä Camillan ohjaukseen kokeilemaan kunnon voimatreeniä (niinpä, jonnekin on voima kadonnut näistä siimoista juoksun myötä ;)) ja käydä Seidun Bodycombatissa melkein KOLMEN VUODEN tauon jälkeen! Wish me luck.


Kesän rutiineita kohden,

Jutta ja muu tiimi.


Mekin treenataan yhdessä koko kesä ja tehdään siitä jälleen ihan huikea!
Tässä kevään viimeisiä Vilppaan korispelejä seuraamassa :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän kommenttisi asialliseen tyyliin :)